Mitä on poistotekstiili?

Lue poistotekstiilin lajitteluohjeet täältä.

Käsitteet

Poistotekstiili on omistajalleen tarpeetonta tekstiiliä, joka sisältää sekä tekstiilijätteet että käytetyt ja ehjät tekstiilit eli tekstiilituotteet. Tekstiilituotteet ovat käytettävissä alkuperäisessä tarkoituksessaan. Lajittelematon poistotekstiili on jätettä.

Kuluttajapoistotekstiili on kunnan vastuulle kuuluvaa asumisessa syntyvää jätettä.

Uudelleenkäyttö on jo käytetyn tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen, johon se on alun perin suunniteltu.

Uudelleenvalmistus on käytetyn tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen sellaisenaan uuden tuotteen valmistuksessa.

Kierrätys on toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi tai raaka-aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen.

Taustat

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset

Tekstiiliteollisuuden arvioidaan olevan maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala öljyteollisuuden jälkeen ja toiseksi suurin vedenkuluttaja. Tekstiilituotanto aiheuttaa kaikissa vaiheissaan runsaasti ympäristövaikutuksia.

Puuvilla ja polyesteri ovat eniten käytetyt tekstiilikuidut. Polyesteriä tuotetaan vuodessa noin 105 miljoonaa tonnia ja puuvillaa noin 20 miljoonaa tonnia. Vaateteollisuudessa tuotetaan noin 100 miljardia vaatekappaletta vuodessa.

Tekstiiliteollisuus käyttää pääasiassa uusiutumattomia raaka-aineita. Näitä ovat tekstiilikuitujen valmistuksessa käytetyt öljyt, puuvillan kasvattamiseen käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet sekä tekstiilin tuotannossa käytettävät värjäys- ja viimeistysaineet.

Yhden T-paidan valmistukseen käytetään noin 2 700 litraa vettä. Puhtaan veden kulutuksen lisäksi ympäristöä rasittaa tekstiiliteollisuudesta syntyvät jätevedet, joiden puhdistus monissa tekstiilintuotantomaissa on heikkoa.

Tekstiilituotteen keskimääräinen käyttöikä vaihtelee tuotteesta ja käyttäjästä riippuen. Selvitysten mukaan keskimäärin tekstiilituotteita käytetään noin 160 kertaa. Tuplaamalla vaatteiden nykyisen käyttöiän, tekstiili- ja muotialan ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää yli 40 prosenttia.

Tekstiilijätettä muodostuu Suomessa vuosittain noin 70–100 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa kulutetaan noin 13–18 kg tekstiilejä asukasta kohden. Täsmällisiä lukuja on hankala saada ja olemassa olevat luvut perustuvat arvioihin. Uusia vaatetus- ja kodintekstiilejä myydään Suomessa vuosittain 3,4 miljardin euron edestä. Tämä johtuu yhteiskunnassa vallalla olevasta kertakäyttökulttuurista.

Poistotekstiili jätejakeena

Toisin kuin moni muu erilliskerättävä jäte, esimerkiksi metalli tai lasipakkaukset, tekstiilit imevät herkästi hajuja ympäristöstään ja pilaantuvat kosteuden vaikutuksesta. 

Telaketju YM -hankkeessa (2017–2018) tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että haju ja muu lika olivat yleisimmät tekstiilejä pilaavat tekijät. Poistotekstiili sisältää runsaasti orgaanista materiaalia, joten se on hyvin herkkää pilaantumiselle. Kosteassa ja kosteana säilytetty tekstiili alkaa helposti haista tunkkaiselta, ja lopulta se homehtuu. Sen vuoksi keräykseen ei saa laittaa kosteita, homeisia tai vahvasti haisevia tekstiilejä. Pahimmillaan pilaantuneet tekstiilit saastuttavat ison määrän ympärillä olevia materiaaleja.

Tekstiileissä viihtyvät myös monet hyönteiset, kuten turkiskuoriaiset ja koit. Vinteillä ja huonoissa varastoissa säilytetyt tekstiilit houkuttelevat myös hiiriä.